Puhevammaisella ihmisellä on vaikeutta puheen ymmärtämisessä tai tuottamisessa, mikä vaikeuttaa vuorovaikutusta ja kommunikaatiota muiden ihmisten kanssa. Jokaisella ihmisellä kuitenkin on oikeus vuorovaikutukseen ja kommunikointiin, se on yksi perusoikeuksistamme. Kommunikointia voidaan kuntouttaa ja kommunikoida voi muillakin keinolla kuin puhumalla. Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja kutsutaan englanniksi termillä "Augmentative and Alternative Communication", josta lyhenne AAC. Koska Kehitysvammaliiton Papunet-sivustolta löytyy hyvin laaja tietopankki kommunikaatiosta, näille wikisivulle toivomme syntyvän 1) lyhyen ja selkeän johdannon aiheesta vammaisen lapsen/nuoren kommunikaatio ja 2) kokemustietoa siitä, millaisin tavoin lasten kommunikointi on saatu toimimaan.

Sisällysluettelo

Tällä sivulla johdatus vammaisen lapsen kommunikaatioon (tekstiä saa mielellään täydentää!)

Kirjoita omia kokemuksianne ja arjen vinkkejä kommunikaatiosta sivuille


Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio (AAC)


Kommunikointikeinoja, jotka täydentävät, tukevat ja korvaavat puhetta kutsutaan englanniksi termillä "Augmentative and Alternative Communication", josta lyhenne AAC. Niitä ovat esim:

Kuva
Kuvaus
  • Eleillä ja olemuskielellä kommunikointi

Tämä artikkeli puuttuu vielä kokonaan. Voit auttaa JaatisWikiä lisäämällä tähän kuvauksen ko. AAC-keinosta.
  • Esineillä kommunikointi

Tämä artikkeli puuttuu vielä kokonaan. Voit auttaa JaatisWikiä lisäämällä tähän kuvauksen ko. AAC-keinosta.
  • Kuvilla kommunikointi
onnellinen.gif

pelata-bm.gif
Kuvia käytetään paljon kommunikaation tukena. Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa JaatisWikiä lisäämällä tähän kuvauksen ko. AAC-keinosta.

Valitettava tosiasia on, että monella kuvat lojuvat käyttämättöminä laatikoiden pohjalla. Siksi meitä kiinnostaa hyvin paljon esimerkit onnistuneesta kuvien käyttämisestä kommunikaation apuna. Kerro kommunikaation vinkkisivulla, miten lapsesi onnistuneesti käyttää kuvia (tai muita AAC:n keinoja) kommunikaatioonsa!
  • Tukiviittomat

Puhu yksi tai kaksi sanaa - viito kolme tai neljä sanaa. Eli puhetta puolet vähemmän kuin viittomia!
  • BLISS-kieli

Tämä artikkeli puuttuu vielä kokonaan. Voit auttaa JaatisWikiä lisäämällä tähän kuvauksen ko. AAC-keinosta.
alkuun.gif


Kommunikaation apuvälineet


Puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käyttöön voi liittyä kommunikoinnin apuvälineitä, kuten erilaisia kommunikointitauluja ja -kansioita, puhelaitteita ja tietokoneessa toimivia kommunikointi- ja kirjoitusohjelmia.
Tabletit ja muut kosketusnäytölliset apuvälineet ovat hyvin mielenkiintoinen lisä kommunikaation apuvälineisiin.

Linkkejä kommunikaation apuvälineistä:
  • Kerro omia kokemuksianne kommunikaation apuvälineistä sivulla Vinkkejä kommunikaatioon
  • Tällä wikisivulla löytyy oma sivu iPad-vinkeille, muille tableteille sivu avataan heti jos/kun kirjoittajia löytyy.
  • Wikisivulle http://hipaisu.wikispaces.com/ kootaan tietoa täppäreistä ja muista kosketusnäytöllisistä apuvälineistä oppimisessa, kaiken kokoisista laitteista ja kaikista laitemalleista.



Kommunikaation kuntoutus ja opetus


Kommunikoinnin kuntoutus, kuten puheterapia ja apuvälineiden hankinta, kuuluvat lääkinnälliseen kuntoutukseen, josta pääsääntöisesti vastaa julkinen terveydenhuolto (eli terveyskeskukset ja sairaalat). Vaikeavammaisten ihmisten kuntoutuksesta vastaa Kela. On siis tärkeää, että kommunikoinnin kuntoutus kirjataan kuntoutussuunnitelmaan. Puheterapiassa pyritään löytämään puhevammaiselle ihmiselle toimiva kommunikointikeino ja kommunikoinnin apuvälineet sekä tukemaan ja vahvistamaan puhevammaisen ja hänen lähi-ihmistensä vuorovaikutusta ja kommunikointia (Papunet).

Ohjausta puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien tai kommunikaatioapuvälineiden käyttöön voi saada myös kommunikaatio-opetuksella. Opetuksen järjestämisestä vastaa kotikunta. Lääkäri, puheterapeutti tai kuulokeskus voi antaa kunnan sosiaalitoimelle suosituksen kommunikaatio-opetuksesta.

Tällä wikisivulla meitä kiinnostavat vastaukset mm. seuraaviin käytännön kysymyksiin:
  • Miten ja kenen avulla puhevammaiselle lapselle/nuorelle on löytynyt keinoja ilmaista asiansa, oli puhetta tai ei?
  • Miten kommunikaation kuntoutus on saatu käytännössä järjestymään?
Kerrothan siis omista kokemuksistanne!
alkuun.gif


Miten puhevammainen AAC:n käyttäjä löytää yhteisen kielen muiden kanssa?


Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja käyttävän puhevammaisen henkilön ongelmaksi saattaa muodostua se, että ympäristö ei tunne AAC:n menetelmiä. Tai vaikka tuntisikin, ei kuitenkaan osaa tulkita, mitä juuri tämä henkilö omalla tavallaan haluaa kertoa. Tällaisessa tilanteessa yhteinen kieli puuttuu. Mikä avuksi?

Kommunikaatiopassi

Tähän tarpeeseen on kehitetty kommunikaatiopassi. Kommunikaatiopassi kertoo miten puhevammainen henkilö ilmaisee itseään ja miten muut ihmiset voivat hänelle kommunikoida. Passi toimii kommunikaation apuna erityisesti uusissa tilanteissa ja uusien ihmisten kanssa. Kommunikaatiopassi tulisi tehdä jokaiselle puhevammaiselle henkilölle osana kommunikaation kuntoutusta, opetusta tai toteutusta. Lue lisää kommunikaatiopassista ja tutustu muiden tekemiin kommunikaatiopasseihin

Tulkkauspalvelu

Kun puhevammainen henkilö kykenee ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössä jokin toimiva kommunikointimenetelmä, on edellytykset hakea Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. Puhevammaisella henkilöllä, joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta arjen kommunikointitilanteissa, on oikeus tulkkauspalveluun vähintään 180 tuntia vuodessa, kuulonäkövammaisella on oikeus saada tulkkauspalvelua vähintään 360 h/vuosi. Palvelu on käyttäjälle maksutonta. Tulkkauspalvelua voi käyttää työssä käymiseen, opiskeluun, asioimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen ja virkistäytymiseen. Tulkkausta voi saada myös ulkomaanmatkalle. Tulkki tilataan aina Kelan omasta välityskeskuksesta.



Kommunikaatiopalveluita tarjoavia tahoja


Kela - lääkinnällinen kommunikaation kuntoutus ja tulkkauspalvelu. Puhetulkki tilataan aina Kelan omasta välityskeskuksesta. Kelan kilpailuttamat tulkkauspalvelun palvelutarjoajat löydät tästä linkistä
Kotikuntasi sosiaalitoimi - vastaa mm. kommunikaatio-opetuksesta.
Tikoteekki-verkosto- 11 tikoteekkia eri puolilla maata tarjoaa vaativia kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluita. Palvelut alueittain

Kommunikaatio-opetusta tarjoavia tahoja:
Avainsäätiön Kahvakeskukset - mm. yhteisön AAC-ohjausta ja AAC-koulutuksia.
Honkalampisäätiö - mm kommunikaatio-opetusta.
Opetustilaus.fi - kommunikaatio-opetuksen välitystä. Toiminnasta vastaa Evantia Oy.

Kommunikaatiota tukevaa materiaalia tarjoavat:
Avainsäätiön Kahvakeskukset - erityisesti lapsille suunnattua, vuorovaikutusta tukevaa materiaalia, kuten kuvitettuja satuja ja paljon muuta. Tuotteet esitellään nettisivulla.
Papunet - runsaasti materiaalia itse printattavaksi, pelejä ym.


Protone.JPG
Tekstipuhelupalvelu
  • Tekstipuhelut ja tekstipuheluiden välityspalvelu tarjoavat kuuroille, kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille mahdollisuuden hoitaa asiointia muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaisella tavalla.
  • Palvelua voi hyödyntää internetin kautta täysin maksutta.
  • Tekstipuhelupalveluun voi soittaa joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa.

  • Palveluun voi soittaa erityisellä tekstipuhelimella, jolloin kuuro henkilö voi kommunikoida välittäjän kanssa tekstin avulla ja välittäjä välittää tekstit puhuttuna puhelun vastaanottajalle.
  • Palvelussa on myös ns. puhekytkentä eli kuuro voi myös puhua omat osuutensa ja hänelle kirjoitetaan kuulevan henkilön vastaus.
  • Tekstipuhelupalvelua voi käyttää myös kuuleva henkilö soittamalla tavallisesta puhelimesta numeroon 0100 2288. Tällöin välittäjä kirjoittaa soittajan puheen tekstimuodossa tekstipuhelimen käyttäjälle.

  • Tekstipuhelupalvelua voi käyttää myös internetin kautta 24/7. Internet-palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä. Lisätietoa voit pyytää sähköpostilla osoitteesta tekstipuhelu@vsp.fi
  • Mikäli havaitset Tekstipuhelupalvelussa vikaa, voit tehdä vikailmoituksen numeroon 040 169 6006

  • Lisätietoa: www.tekstipuhelu.fi
  • 0100 2288 – tavalliset puhelut Suomessa (0,2019 eur/puhelu + pvm )
  • 0100 2299 – matkapuhelut ja puhelut Ruotsiin (0,1043 eur/min + pvm)
  • 0600 92288 – maksulliset asiapalvelut ja ulkomaan puhelut (0,25eur/puhelu+0,66e/min+pvm)
  • 0700 98695 – maksulliset viihdepalvelut (2,29e/min+pvm)
  • PVM eli paikallisverkkomaksu on 0,12 eur/puhelu + 0,012 eur/min


Aiheesta muualla


Papunetissa valtava tietopaketti kommunikaatiosta:
  • Tietoa vuorovaikutuksesta, puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista, kommunikointikeinoista, apuvälineistä, ohjelmista ja puhevammaisten tulkkipalvelusta.
  • Materiaaleja ja ideoita vuorovaikutuksen, kommunikoinnin ja toiminnan tukemiseen, kuten kuvapankki.
  • Papulaarissa kerrotaan mitä ajankohtaista alalla tapahtuu ja siellä voi osallistua keskusteluun.
  • Selkokieliset sivut - monenlaista tietoa selkokielellä
  • Bliss-kieliset sivut
  • Kuvasivut - kuvitettuja ja kuunneltavia juttuja, ruokaohjeita
  • Pelisivut - pelejä opetukseen, kuntoutukseen, vapaa-aikaan
alkuun.gif



Tule mukaan rakentamaan näitä sivuja! Lisää omat vinkkisi ja kokemuksenne, niistä voi olla muille vammaisperheille paljon iloa ja hyötyä. Jos Sinulla on kysyttävää, älä epäröi olla yhteydessä Jaatiseen